WORK2017-konferenssin päätöspäivänä keskusteltiin siitä, miten teknologiset järjestelmät ja yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin työelämässä. Päivän pääpuhujat pohtivat myös tutkijoiden keinoja purkaa eriarvoisuutta. He käsittelivät automatisoitua työhönottoa sekä maahanmuuttajien yrittäjyyttä.
Daniel Greene ja Ifeoma Ajunwa: Mitä mustassa laatikossa on? Automatisoitu työhönotto ja työmarkkinoiden kerrostuneisuus
Järjestääkö tekoäly työmarkkinoita uuteen uskoon? Miten digitaaliset alustat vaikuttavat palkkaamisen prosesseihin ja valtasuhteisiin työnantajien ja -hakijoiden välillä?
Daniel Greene ja Ifeoma Ajunwa vetivät salin täyteen kuulijoita, joita kiinnostivat työhönoton automatisoinnin historia ja tekoälyn merkitys rekrytoinnissa. Microsoft Researchilla tutkijana työskentelevä Greene ja Cornellin yliopiston apulaisprofessori Ajunwa tutkivat aihetta yhdessä Harvardin yliopiston Berkman Klein Centerissä. He keskittyvät tutkimuksessaan tuntityöläisten palkkaamisessa Yhdysvalloissa käytettäviin alustoihin.
Automatisoidun työhönoton alustat ovat vanhempi ilmiö kuin nykyinen sovellusvetoinen keikkatalous – ne ovat keikkatalouden sovellusten kantaisä, kuten Ajunwa kuvaa. Monet yritykset automatisoivat jo 1980-luvun loppupuolella prosesseja, joilla ne etsivät, arvioivat ja seulovat työnhakijoita ja jopa haastattelevat heitä.
“Nykyisin Yhdysvaltojen 20 suurinta työnantajaa on automatisoinut työhönottonsa. Kun työnhakija täyttää työhakemuksen, algoritmit käyvät käsiksi siihen. Jos hakemus vaikuttaa niistä lupaavalta, se päätyy myös ihmissilmien tarkasteltavaksi. Jos hakemus ei miellytä, sille näytetään punaista valoa ja tie katkeaa.”
Ohjelmistotalot myyvät automaattisen työhönoton teknologioita yritykselle luvaten, että ne pienentävät kustannuksia. Alusta tarkistaa työnhakijoiden taustat ja ehkäisee näin tappioita ja henkilökunnan vaihtuvuutta. Lupauksien mukaan järjestelmät auttavat valitsemaan juuri oikean määrän työntekijöitä, joilla on juuri oikeat taidot – ja vielä täsmälleen silloin, kun yritys tarvitsee heitä eikä hetkeäkään liian aikaisin. Algoritmien markkinoidaan myös poistavan ennakkoluuloja ja vääristymiä rektyrointipäätöksistä.
Tehokkuus ei kuitenkaan välttämättä johda reiluuteen. Greene ja Ajunwa näkevät automatisoidut työhönoton alustat keinoina hallita, mitata ja välittää inhimillistä pääomaa. Ne pirstovat työnhakijat irrallisten taitojen yhdistelmiksi taylorismin hengessä ja johtavat työmarkkinoiden kerrostuneisuuteen, jossa yhteiskunnan heikoimmat ovat haavoittuvaisia.
”Yritykset eivät alustojen avulla niinkään automatisoi työhönottoa vaan torjuvat heikoimmiksi arvioidut työnhakijat. Alustat toistavat näin yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia.”
Greene ja Ajunwa puhuvat automatisoidun työhönoton alustoista “kaksikasvoisina kolmansina” (Tertius Bifrons).
“Alustat pitävät yllä ja hyödyntävät osapuolten erottelua. Ne helpottavat vuorovaikutusta työnantajien ja -hakijoiden välillä mutta pitävät itsellään olennaisen koordinoivan roolin. Alustat esittävät toimivansa molempien osapuolten hyväksi mutta oikeasti hyödyttävät vain työnantajia.”
Järjestelmät ovatkin herättäneet työnhakijat vastarintaan ja tutkijat toimimaan.
”Arkipäiväiset mustat laatikot sanelevat miljoonien ihmisten mahdollisuuksia elämässä. Ihmiset antavat internetissä toisilleen vinkkejä, miten huijata automatisoituja työhönottoalustoja, erityisesti niiden personallisuus- ja taitoarvioita. Käymme seuraavaksi kiinni syrjintään kehittämällä mustien laatikoiden algoritmien auditointia.”
Monder Ram: Maahanmuuttajien yrittäjyys: Pohdintoja tutkimuksesta ja käytännön kokemuksista
Birminghamin yliopiston professori Monder Ram kuljetti kuulijansa ensitöikseen Small Heathin köyhään kaupunginosaan kotikaupunkiinsa. Kun Ram ja hänen kollegansa tapasivat bangladeshilaisravintolassa maahanmuuttajia ja puhuivat heidän kanssaan yrittäjyydestä, syntyi epätavallinen kohtaaminen.
“He poistuivat välillä rukoushetkeen. Takaisin tultuaan he kiittivät meitä. He kertoivat, että yleensä heistä ei välitetä ja olivat innoissaan siitä, että me yliopiston ja pankin edustajat olimme nyt paikalla. He halusivat tehdä yhteistyötä kanssamme.”
Ramin keynote-puheenvuoron aloituksessa kiteytyvät hyvin hänen kaksi teemaansa: siirtolaisten yrittäjyys ja aktiivinen, yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkijuus. Ramin tutkimusaihe on poliittisesti ajankohtainen, koska valtiot yrittävät parhaillaan yhtäältä tyrehdyttää maahanmuuttajien virtaa ja toisaalta edistää yrittäjyyttä.
Siirtolaiset päätyvät kantaväestöä merkittävästi useammin työllistämään itse itsensä. Ilmiötä on selitetty etnisillä resursseilla – normeilla ja arvoilla sekä etnisten ryhmien erityispiirteillä ja käytännöillä.
Ram korosti, että etnisyys on kuitenkin liian pinnallinen selitys. Siirtolaisten sosioekonominen asema, asuinpaikat ja rasismi vaikuttavat vahvasti heidän mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla.
“Rakenteellinen epätasa-arvo unohdetaan usein yrittäjyyden analyyseissa”, Ram sanoi.
Vaikka maahanmuuttajien yrittäjyyden katsotaan tarjoavan vastauksia kimppuun haasteita kilpailukyvyn parantamisesta integraation edistämiseen, se Ramin mukaan sivuutetaan niin maahanmuuttoa kuin yrittäjyyttä koskevissa keskusteluissa. Samalla ei nähdä maahanmuuttajien yritysten monia merkityksiä. Esimerkiksi taloudellisesti vähäpätöinen ruokakauppa voi olla yhteisölleen merkittävä kohtaamispaikka.
Vastaukseksi Ram tarjosi tutkijoiden aktiivista roolia. Tutkijoiden pitää tehdä aloitteita, keskustella, toimia kansalaisyhteiskunnan, päätöksentekijöiden ja viranomaisten kanssa ja tukea yksilöitä. Nojatuoliteoretisointi on syytä unohtaa, vaikka tutkimuksesta kumpuavat oivallukset olisi vaikeaa muuttaa käytännön toimiksi.
“Tutkijoiden tehtävänä on tuottaa akateemista tietoa. Emme saa kuitenkaan vain työskennellä aiheiden ja kohteiden parissa, vaan meidän pitää toimia yhdessä ihmisten ja organisaatioiden kanssa. Tutkimuksen pitää saada aikaan todellista muutosta. Tosimaailma tarjoaa tutkijalle olennaisimmat vertaisarviot.”
Teksti: Kaskas Media Oy / Laura Tahkokallio
Kuvat: Sakari Piippo
WORK2017 on työn ja talouden digitaalista tulevaisuutta käsittelevä kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa Turkuun 16.–18.8. alan asiantuntijoita ympäri maailmaa. Konferenssin järjestää järjestää Turun työtieteiden keskus yhdessä Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman SWiPE-tutkimuskonsortion kanssa.