Vapaus ja joustavuus houkuttelevat alustatyöhön epävarmuustekijöistä huolimatta

SWiPE-tutkijat Laura Seppänen, Mervi Hasu, Sari Käpykangas ja Seppo Poutanen ovat tutkineet alustatyön mekanismeja ja vaikutuksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Digitaalisten alustojen kautta tapahtuva työ kasvaa jatkuvasti ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Palvelujen tarjoajat ja ostajat kohtaavat joustavasti ja skaalautuvasti, mikä luo uutta taloudellista tehokkuutta. Samalla alustatyö saattaa lisätä esimerkiksi työntekijöiden epävarmuutta ja riskejä.

SWiPE-tutkijat ovat tutkimuksessaan tarkastelleet alustatyön kestävyyttä työntekijöiden resurssien näkökulmasta tilanteessa, jossa työn organisoinnissa tapahtuu äkillinen alustayrityksen puolelta tapahtuva muutos. Tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä alustatyön usein näkymättömiä tekijöitä kohtaan.

Tutkimuksessa esimerkkiyrityksenä on käytetty ruokalähettipalvelua, jossa työ tapahtuu tilauksesta ja on luonteeltaan rutiininomaista. Tällaiselle työlle on tyypillistä, etteivät työntekijät ole työsuhde-etujen piirissä, tieto työn tarjoajan ja työn vastaanottajien välillä on epäsymmetristä ja työn välittämistä ja seurantaa ohjaavat erilaiset algoritmit. Ominaista tämän tyyppiselle työlle on myös se, että työntekijöiden korvaaminen on usein helppoa ja sitä ruokkii keikkatyöläisten ylitarjonta.

Tutkimuksen pohjana toimi kolmen ruokalähettipalvelussa työskentelevän henkilön haastattelut. Tarkastelun kohteena oli erityisesti alustayrityksen uusi työvuorojärjestelmä ja sen vaikutukset keikkatyöntekijöihin.

Tutkijoiden analyysin pohjalta keikkatyötä tekeviä ruokalähettejä ohjasi erityisesti vapaus ja joustavuus sekä toisaalta haluttujen työvuorojen saaminen. Joustavuutta toi mahdollisuus järjestellä työvuoroja muiden keikkatyöntekijöiden kanssa.

Uusi työvuorojärjestelmä koettiin epäoikeudenmukaiseksi muun muassa algoritmeihin perustuvien työvuorojen jakamisen ja tulonmuodostuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että alustayritysten mahdollisuus muuttaa sopimuksia yksipuolisesti lisäsi työn vastaanottajien tilanteen turvattomuutta. Sopimus- ja sääntelyresurssien puute huomattiin vasta, kun niitä ei ollut. Algoritmit välittivät työvuoroja työntekijöiden näkökulmasta epäoikeudenmukaisella tavalla.

Heikoista resursseista ja koetusta epäoikeudenmukaisuudesta huolimatta monet alustayritykset kasvavat ja houkuttelevat työntekijöitä. Tutkimuksen perusteella tämän arvioitiin johtuvan siitä, että alustatyöntekijöitä houkuttelevia tekijöitä ovat vapaus ja joustavuus. Tutkimuksen kohteena olleessa yrityksessä hyvä maine rentona työpaikkana lisäsi niin ikään alustayrityksen houkuttelevuutta.

Vaikka alustatyöhön liittyy paljon haasteita, on siinä myös suuri mahdollisuus. SWiPE-tutkijat osoittivat, että myös alustoilla tulisi huomioida jossain määrin työnantajavelvoitteiden toteutuminen ja työnjohdollinen kontrolli oikeudenmukaisuuden tunteen lisäämiseksi alustatyössä. Tutkijat näkevätkin, että alustatyön organisoinnissa on mahdollisuus luoda aivan uusi ja aiempaa parempi järjestelmä.


Yhteenveto perustuu artikkeliin: Seppänen, L., Hasu, M., Käpykangas, S., & Poutanen, S. (2018, in press). On-demand work in platform economy: implications for sustainable development. Paper to be presented at the 20th Congres of International Ergonomics Association, Special Session ”Work, Organizational Design and Sustainable Development”. Florence, Italy, August 2018. Springer.