Elämme hetkessä, jossa globaalit muutosvoimat haastavat uudistumaan niin yhteiskunta-, yritys- kuin yksilötasolla. Suurimpina muutosvoimina toimivat globalisaatio ja digitalisaatio, apuvoiminaan automatisaatio, robotisaatio ja muut teknologiset mullistukset. Niiden yhteisvaikutuksen tuloksena on erotettavissa kaksi suurta, käynnissä olevaa murrosta: työn ja toimeentulon murros sekä valtava asiakaskäyttäytymisen muutos.
Digitalisaation vaikutukset ulottuvat yksilön arjesta yhteiskunnan ylätasoille ja jokaiselle toimialalle. Perinteiset toimialat mullistuvat yksi kerrallaan, ja täysin uusia toimialoja syntyy. Teknologian kehitys mahdollistaa aivan uudenlaisen asiakaskokemuksen tarjoamisen ja yhtenäistää asiakkaiden odotuksia yli kansallisten ja toimialarajojen. Talouden näkökulmasta digitalisaatio mahdollistaa valtavan tuottavuusloikan yhteiskunnan jokaisella osa-alueella.
Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan määrätietoista uudistumista. Yhteiskunnan tasolla uudistuminen tarkoittaa erityisesti normien ja kilpailun esteiden purkamista, infrastruktuurin uusimista ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä. Digimaailmassa Suomen menestyksen kannalta ratkaisevaa on se, millaisen toimintaympäristön yhteiskunta tarjoaa suomalaisille yrityksille. Välttämätöntä on esimerkiksi datan avoimuuden lisääminen – tulevaisuudessa data on yhteiskunnan arvokkainta pääomaa, jonka laaja hyödyntäminen on perusedellytys niin kansakunnan vaurauden kuin liiketoiminnan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kartuttamiseksi.
Paitsi yhteiskunnan myös yritysten tehtävänä on katsoa eteenpäin ja rohkeasti uudistuen laittaa digivalmiudet kuntoon ja rakentaa positiivista luottamusta tulevaisuuteen. Kiihtyvä muutos lisää entisestään yritysten sukupolvenvaihdoksen tarvetta, sillä nuorten osaamista ja uudistumispotentiaalia ei ole varaa jättää hyödyntämättä.
Digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio muuttavat myös työn luonnetta. Vanhaa työtä häviää ja uutta syntyy koko ajan kiihtyvää vauhtia. Työmarkkinat polarisoituvat: keskiluokkaiset työpaikat vähenevät, mutta huippuosaajista kilpaillaan. Työ ja toimeentulo ovat murroksessa, mikä aiheuttaa epävarmuutta erityisesti yksilötasolla. Tulevaisuudessa työntekijän tärkein taito on valmius oppia uutta. Yksilölle osaamisen jatkuva uudistaminen on helpoin tapa pitää huolta omasta työmarkkina-arvostaan.
Kysymys osaamisen uudistamisesta on merkittävä paitsi yksilön myös koko yhteiskuntamme menestyksen näkökulmasta: miten turvaamme ihmisten osaamisen uudistumisen muuttuvan työelämän vaatimusten mukaisiksi? Olemme pohtineet tätä teemaa viime aikoina paljon OP Ryhmässä, sillä digitalisaation hyödyntämisen yhtenä suomalaisena edelläkävijänä kohtaamme eturintamassa henkilöstön osaamisprofiileihin kohdistuvat muutospaineet.
Uskon, että akuutista murroksesta selviytyvät voittajina ne, jotka uskaltavat uudistua etujoukoissa ja ne, jotka uskaltavat seurata enemmän asiakasta kuin kilpailijaa. Uudistuminen on ihmisistä kiinni – organisaation koosta riippumatta. Uudistuvassa työyhteisössä johto luo uudistumishenkisen ilmapiirin, näyttää edestä johtaen omaa esimerkkiä konkreettisin teoin, viestii uudistumishalua ja antaa ihmisille tilaa kokeilla ja loistaa.
Kirjoittaja: Reijo Karhinen on OP Ryhmän pääjohtaja.