Eveliina Saari toimii Työterveyslaitoksella vanhempana tutkijana ja on aikuiskasvatuksen, erityisesti organisaation oppimisen ja kehittävän arvioinnin dosentti Jyväskylän yliopistossa. Eveliina on toiminut urallaan henkilöstön kehittäjänä sekä tutkijana. Hän on aikuiskasvatustieteilijä, joten muutos, oppiminen ja yhteistyö ovat hänen tutkimustensa ytimessä. Hän tekee tutkimusta etnografisella tapaustutkimusotteella ottaen huomioon erilaisten toimijoiden näkökulmat. Eveliinan tutkimuksen kohteet ovat vaihdelleet soveltavan tutkimuksen dynamiikasta erilaisiin julkisiin palveluihin, kuten varhaiskasvatus, vanhuspalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Eveliina toimii puolipäiväisenä ohjelmajohtajana Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmille Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat. Tässä roolissa on tärkeää sekä hankkeiden välisen vuorovaikutuksen edistäminen että suhteiden luominen vaikuttajiin.
Mikä on vahvuutesi SWiPE-tutkijana?
– Kun katson työtä ja sen muutosta työntekijän näkökulmasta, pitää olla herkät korvat, kyky asettua toisen asemaan, rohkeus tehdä kysymyksiä ja nähdä miten arki käytännössä rullaa. Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka videokamerat ja digitallentimet ovat tutkijan tärkeitä välineitä, ei tutkijan tulkitsevaa silmää ja kunnon kenttäraportointia korvaa mikään. Moni analyysini on saanut alkunsa tutkimuskentällä ollessani siitä tunteesta, että olen tässä todistamassa jotain ainutlaatuista, joka täytyy pystyä näyttämään kaikille. Uskon, että poliittiset päätöksentekijät hyötyisivät tilastollisten tutkimusten lisäksi yksittäisiä tapauksia koskevien analyysien tuloksista, vaikka niiden esittäminen kompaktisti voi olla haastavaa. Olisi huimaa yhdistää etnografista kuvausta ja tilastollista trenditietoa alustatalouden vaikutuksista työn tekemiseen yhteisissä artikkeleissamme.
Mitä toivoisit SWiPE-tutkimuksen nostavan yhteiskunnalliseen keskusteluun?
– Toivon, että hanke nostaa esiin, miten poliittinen päätöksenteko ja työmarkkinoiden säätely voisivat parhaiten tukea työntekijän hyvän arjen syntymistä, erityisesti hiipivästi yleistyvissä työn uusissa muodoissa; ns. joukkoistetussa työssä, itsensä työllistämisessä ja yrittäjyydessä. Ylipäänsä tutkimukseen perustuva keskustelu siitä, miten ICT- tai älyohjattu työ sekä joukkoistettu työ tulevat korvaamaan ja komppaamaan ihmisen palkkatyösuhteessa tekemää työtä, olisi tervetullutta.
