Annina Ropponen toimii Työterveyslaitoksella vanhempana tutkijana ja hän on kansanterveystieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut vierailevana tutkijana Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa ja apulaisprofessorina Kuopion yliopistossa. Annina on toiminut useiden tutkimus- ja kehityshankkeiden tutkijana ja johtajana. Hänen tutkimusalueitaan ovat muun muassa joustava työ ja joustavat työajat. Lisäksi Anninan terveystieteellinen tausta tuo työntekijälähtöisen ja hyvinvointia painottavan näkemyksen SWiPEen.
Mikä on vahvuutesi SWiPE-tutkijana?
– Tutkijan urani keskiössä ovat olleet laajat väestöpohjaiset aineistot, joissa kyselytietoihin on linkattu rekisteritietoja muun muassa sosioekonomisista tekijöistä, sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Olen myös saanut työskennellä vastaavilla aineistoilla Suomessa ja Ruotsissa ja kiertänyt Jyväskylän, Kuopio/Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa Ruotsissa sijaitsevan Karoliinisen instituutin kautta. Viimeiset neljä vuotta olen ollut Työterveyslaitoksella oppimassa työaikatutkimuksen saloja, mutta päässyt myös hyödyntämään osaamistani rekisteriaineistoista ja epidemiologiasta. Koen myös, että työaika – olkoonkin joidenkin mielestä historiallinen jäänne teollisuusyhteiskunnasta – on erittäin relevantti tekijä myös alustataloudessa. Vahvuuteni on usko siihen, että SWiPE mahdollistaa työajan uudenlaisen tarkastelun ja näkemys siitä, että työaika tulee olemaan mielenkiintoinen mittari SWiPEssä. Erityisesti koen vahvuutenani ennakkoluulottomuuden, reippauden ja halun tehdä kovasti töitä – olen myös iloinen, sanavalmis ja heittäytyvä persoona.
Mitä toivoisit SWiPE-tutkimuksen nostavan yhteiskunnalliseen keskusteluun?
– SWiPE tulee nostamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun uudet tavat tehdä työtä, hahmottaa ansaintatapoja ja -logiikoita, mutta erityisesti työn tekemisen ja siitä saatavan palkkion/elannon roolin ja merkityksen työntekijälle ja työntarjoajalle. Tärkeää on myös keskustelu siitä, miten nämä käsitteellistetään ja miten arvioimme uusien työnteon tapojen vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
