Tuore tutkimus osoittaa, että korkeakoulutetut asiantuntijatyön tekijät hyödyntävät laajasti digitalisaation ja teknologian kehityksen tuomia mahdollisuuksia. Digitalisaation ja teknologian kehityksen ei uskota vähentävän asiantuntijoiden työmäärää. Alustoilla työskentely ja oman asiantuntemuksen tarjoaminen alustoilla on kuitenkin edelleen vähäistä. Osaamisen kehittäminen on asiantuntijatyössä usein oma-aloitteista ja omakustanteista.
Tulokset käyvät ilmi Turun yliopiston, Etlan ja Työterveyslaitoksen SWiPE-tutkimushankkeen 2 326 Akavan jäseneltä keräämistä kyselyaineistoista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työn digitalisoituminen ja alustatalouden kasvu sekä niiden mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet näkyvät korkeasti koulutettujen akavalaisten asiantuntijatyötä tekevien työssä. Tutkimus tehtiin marraskuun 2017–tammikuun 2018 aikana.
Alustataloudella tarkoitetaan teknologian mahdollistamaa yhteistä alustaa ja sillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Akavan jäsenet hyödyntävät varsin laajasti digitaalisia työvälineitä, sillä 91 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo käyttävänsä niitä päivittäin. Vastaajista yli puolet ilmoittaa, että heidän asiantuntijatyönsä rakentuu ainakin osaksi digitaalisten työvälineiden varaan. Alustatalouden tuomia mahdollisuuksia akavalaiset ovat käyttäneet kuitenkin vielä vähän oman asiantuntemuksensa myymisessä, vaikka lähes neljännes on jollakin tavalla tutustunut alustojen tarjoamiin ansaintamahdollisuuksiin. Alustatyö kiinnostaa eniten kaikkein korkeimmin koulutettuja, tohtorin tutkinnon suorittaneita, akavalaisia.
Lähes kaikki (91 %) tutkimukseen vastanneista Akavan jäsenistä kertoivat kehittäneensä osaamistaan ainakin yhdellä tavalla. Pääsääntöisesti omaa osaamista parannetaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti ja omakustanteisesti. Myös osaamisen kehittämisen esteet liittyvät tähän. Reilusti yli puolet (67 %) vastaajista ilmoitti, etteivät he ole voineet edistää osaamistaan omien resurssien, kuten ajan, tiedon, suunnitelmallisuuden tai rahan puutteen vuoksi.
– Muuttuva työelämä asettaa vaatimuksia myös jatkuvalle osaamisen kehittämiselle. Pitkäjänteisen kouluttautumisen merkitys käy ilmi myös tästä tutkimuksesta. Vastuu työtä koskevien tietojen ja taitojen kehittämisestä ei saisi jäädä vain työtä tekevien omalle vastuulle. Tämä ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää, sanoo SWiPE-tutkimushankkeen johtaja, professori Anne Kovalainen.
– Digitaaliset työvälineet ovat akavalaisille varsin tuttuja. Akavalaiset haluavat pysyä ajan tasalla ja kehittää osaamistaan. Siten heillä on valmiuksia työn tekemiseen tulevaisuudessa myös digitaalisilla alustoilla. Enemmän olisin huolissani siitä, kuinka monilla Akavan jäsenistä on mahdollisuus kehittää osaamistaan. Moni kokee ajanpuutteen ja kustannusten vuoksi osaamisen kehittämisen haastavaksi, kommentoi Akavan asiantuntija Anu Tuovinen.
Tutkimukseen vastanneista akavalaisista 84 prosenttia arvioi, ettei teknologian kehittyminen heikennä heidän asemaansa työmarkkinoilla. Vastaavasti 75 prosenttia vastaajista uskoo, että myös uusien taitovaatimusten myötä heidän asemansa säilyy vahvana ja uudet digitaaliset työvälineet parantavat heidän työmahdollisuuksiaan (63 % vastaajista). Uusien työvälineiden ei myöskään uskota vähentävät työn määrää. SWiPE-tutkimushankkeen tekemän Asiantuntijatyö alustatalouden aikakaudella -tutkimuksen perusteella akavalaisilla on myös vahva usko siihen, että heidän nykyinen työnsä säilyy, eikä heidän tarvitse kouluttautua uuteen ammattiin seuraavan viiden vuoden aikana.
Lisätietoja:
Tutustu Asiantuntijatyö alustatalouden aikakaudella -tutkimukseen kokonaisuudessaan täällä.
Professori Anne Kovalainen, SWiPE-tutkimuskonsortion johtaja, puhelin 050 502 7022, sähköposti anne.kovalainen@utu.fi
Asiantuntija Anu Tuovinen, Akava ry, puhelin 050 308 6943, sähköposti anu.tuovinen@akava.fi