Maahanmuuttajien yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen oli keskiössä, kun SWiPE-tutkimushankkeen tutkijat ja joukko maahanmuuttoasiantuntijoita muun muassa eri ministeriöistä kokoontuivat Birminghamin yliopiston professori Monder Ramin johdolla. Monder Ram on tutkinut maahanmuuttajien yrittäjyyttä erityisesti Isossa-Britanniassa. Hän on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka tuo kokemuksensa myös SWiPE-tutkimushankkeen käyttöön.
Työ- ja elinkeinoministeriön ja SWiPEn yhteistyössä järjestämä keskustelutilaisuus kokosi noin parikymmentä maahanmuuttoasiantuntijaa keskustelemaan ajankohtaisista maahanmuuttajien yrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä ja kuulemaan Isosta-Britanniasta saaduista kokemuksista sekä Suomessa käytössä olevista keinoista maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yrittäjyyden tukemiseksi.
Suomi tarvitsee maahanmuuttajia
Työ- ja elinkeinoministeriön puolelta tilaisuutta isännöinyt maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen loi katsauksen ajankohtaisiin maahanmuuttokysymyksiin ja kertoi, että vielä tämän vuoden puolella tullaan lanseeraamaan hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Hämäläinen korosti, että tavoitteena on saada käyttöön Suomessa oleva maahanmuuttajien potentiaali.
– Ei ole väliä, miksi maahan on tullut. Tärkeämpää on, kuka olet ja mitä osaat. Suomi ikääntyy ja tarvitsemme kaikkia maahanmuuttajia, Hämäläinen korosti.
Maahanmuuttajayrityksillä merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia
Professori Monder Ram totesi, että monet Euroopan maat ovat samojen haasteiden edessä siinä, miten hyödynnämme maahanmuuttajien osaamisen. Hän kiitteli Suomen uudenlaista lähestymistapaa maahanmuuttajien työllistämiseen ja asioiden nostamista laajemmille foorumeille.
Monder Ram jakoi Isosta-Britanniasta saatuja kokemuksia maahanmuuttajataustaisesta yrittäjyydestä ja sen kansantaloudellisesta merkityksestä. Samalla hän korosti, että monet päätöksentekijät ovat epätietoisia siitä, mitä maahanmuuttajayrittäjyyden vaikutukset ovat ja mitä tällä alueella tapahtuu, vaikka asia on yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä.
– Maahanmuutto on yksi luovimmista asioista, minkä ihminen voi tehdä, kun hän muuttaa maasta toiseen uusiin ja vaikeisiin olosuhteisiin. Se vaatii uskoa ja kanttia – samoja ominaisuuksia, joita tarvitaan yrittäjyyteen, Ram totesi.
Ram korosti, että maahanmuuttajien yrittäjyyden vaikutukset ovat moninaiset. Yrittäjäksi ryhtyvä maahanmuuttaja luo työpaikan itselleen, mutta usein myös laajemmalle yhteisölle. Usein maahanmuuttajayritykset tarjoavat mahdollisuuden myös työssäoppimiseen ja niillä on merkittävä rooli integraation edistämisessä. Ramin mukaan maahanmuuttajataustaisten yritysten sosiaalinen merkitys on hyvin tärkeä taloudellisen merkityksen lisäksi – monet maahanmuuttajayritykset haluavat kasvaa ja ovat kunnianhimoisia. Niistä löytyy joustavuutta, luovuutta ja päättäväisyyttä.
Maahanmuuttajataustaisen yrittäjyyden edistämisen haasteena Ram nosti esille muun muassa sen, ettei maahanmuuttajataustaisen yrittäjyyden edistämisellä ole omistajaa; kuka omistaa agendan – kenen tehtävä on edistää maahanmuuttajien yrittäjyyttä, Ram kysyi. Omassa tutkimusyksikössään hän ratkaisi asian niin, että maahanmuuttajataustaisen yrittäjyyden edistämisestä tuli ”everyone’s business”. Tässä työssä keskeisessä roolissa on eri sidosryhmien sitouttaminen yhteistyöhön, mutta myös luottamuksen herättäminen maahanmuuttajayrityksissä. Työ pitää sisällään sidosryhmät sitouttavia aloitteita, kampanjointia ja laajempia sidosryhmätilaisuuksia.
Maahanmuuttajat ovat taloudellinen voimavara
Suomalaisia havaintoja keskusteluun toivat SWiPE-tutkimushankkeen edustajina tutkijat Paolo Fornaro Etlasta ja Satu Aaltonen Turun yliopistosta. Fornaro kertoi yrittäjien osuuden jäävän maahanmuuttajataustaisten ryhmässä jonkin verran pienemmäksi kuin kantasuomalaisten keskuudessa. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien keskitulot ovat merkittävästi muiden yrittäjien keskituloja pienemmät.
– Maahanmuuttajayrittäjien kansallisuuksien välillä on eroja. Esimerkiksi yrittäjien osuus turkkilaisista työllisistä on lähes 40 prosenttia, kun Saharan eteläpuolelta tulevilla vastaava osuus on vain vajaa viisi prosenttia, kertoi Fornaro.
Satu Aaltonen esitteli alustavia tuloksia, joita SWiPE-hankkeessa on saatu haastattelemalla maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä ja etsittäessä keinoja, joilla maahanmuuttajien tarjoama potentiaali saataisiin hyödynnettyä. Tukipalveluja löytyy Aaltosen mukaan niin julkiselta kuin yksityiseltä puolelta, mutta myös esimerkiksi EU-rahoitteisten kansalaisjärjestöjen hankkeista. Alustavien tulosten perusteella maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tukemiseen liittyy neljäntyyppisiä haasteita: millä kielellä palveluita pitäisi tarjota, pitäisikö palveluja tarjota yhdessä vai erikseen muiden yrittäjille suunnattujen palvelujen kanssa, tulisiko palveluja tarjota digitaalisesti vai henkilökohtaisesti sekä joukko muita haasteita, kuten mikä kolmannen sektorin roolin tulisi olla palvelujen tuottamisessa, mitä palveluille tapahtuu maakuntauudistuksen jälkeen ja voidaanko julkisen rahoituksen ennustamattomuudelle tehdä jotakin.
Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut SWiPE-tutkimushankkeen johtaja Anne Kovalainen pohti alustojen mahdollisuuksia ja sitä, miten ihmiset voivat työskennellä alustoilla maiden rajoista välittämättä. – Mistä saamme parhaat ”talentit” erityyppisiin töihin ja miten se vaikuttaa talouskehitykseen. Maahanmuutto ei ole enää vain työllisyyskysymys, vaan taloudellinen voimavara, Kovalainen korosti. Hän totesi alustojen käytön olevan yleisesti vielä vähäistä, mutta SWiPE tutkii myös sitä, miten maahanmuuttajat hyödyntävät digitaalisuutta ja miten alustatalous vaikuttaa maahanmuuttajien yrittäjyyteen ja työllistymiseen.
Teksti ja kuvat: Tarja Valde-Brown