Tämä kirjoitus sai alkunsa sammakosta, joka pääsi suustani avatessani äskettäin erästä tilaisuutta. Kysyin ensin – ketkä täällä ovat työntekijöitä – nostaisitteko kätenne ylös? Entä ketkä kuvittelevat olevansa kehittäjiä tai esimiehiä, nostakaa käsi ylös, jatkoin. Seurasi hämmentynyt hiljaisuus, kunnes muutama nosti kätensä ja yksi lisäsi varovasti: minä kuvittelen…
Vaikka itse tilaisuudessa jouduin pyytelemään anteeksi löyhää puheenparttani, voi olla, että lipsahdukseni kertoo jotain johtamisen ja esimiesroolin määrittelemisen vaikeudesta ja muutoshaasteesta nykyisessä teknologistuvassa työelämässä. Mitä ihmettä johtaminen on alustataloudessa?
Keskijohtoa on supistettu monessa organisaatiossa paitsi kustannustehokkuuteen vedoten, niin myös työn raportointikäytäntöjen automatisoitumisen myötä. Jos työn suoritteita voidaan seurata yhtä hyvin ylimmästä johdosta tietojärjestelmien kautta, niin voitko kuvitella, mihin enää tarvitaan esimiestä? Jokainen työntekijä, keikkatyöläinen tai yrittäjä johtaa itse itseään, painottivat viimeksi Work Up -tilaisuuden http://tyoelama2020.fi/workup panelistit, kun aiheena oli joukkoistettu työ. On tyypillistä, että tässä yhteydessä pomoon viitataan vain henkilönä, joka vaatii käymään niitä kiusalliseksi koettuja kehityskeskusteluja. Kyllähän itsensä johtaminen aina huonot kehityskeskustelut voittaa, todetaan.
Tietojärjestelmät ovat korvanneet viime vuosina lähiesimiehen töitä. Kun työvuorolistojen laatiminen, lomien koordinointi, palkitseminen ja suoritusten seuranta on automatisoitu, ei esimiehen hommista jääkään jäljelle kuin poikkeamien ja häiriöiden hallinta, henkilöstöresurssien suunnittelu, ihmisten motivointi ja arkityön syvällinen tuntemus. Nämä jälkimmäiset eivät tosin (ikävä kyllä) yleensä löydy virallisista tehtäväkuvauksista; ehkä siksi monessa organisaatiossa on voitu sujuvasti siirtyä isojen yksiköiden johtamiseen ja luovuttu lähiesimiesportaasta.
Väitän, että johtaminen on alustatalouden aikakaudella ikään kuin keksittävä uudelleen. Jos tulevaisuuden työntekijäihanne on eri elämänvaiheissaan keikkatyön, yrittäjyyden ja perinteisen palkkatyön välissä joustavasti luoviva moniosaaja, niin millaiseksi kuvittelet silloin esimiehen? Onko esimies jokaisen työntekijän pään sisällä oleva eteenpäin piiskaava ja kannustava sisäinen ääni, jonka jokainen voi kuvitella sellaiseksi, jota kulloinkin tarvitsee. Tässä kuvassa ei ”ulkoisia” esimiehiä juuri tarvita.
Haluaisin kuvitella myös toisenlaisen kehitysnäkymän johtamisen merkitykselle. Kun digitaalisilta alustoilta organisoitu keikkatalous alkaa yleistyä työn tekemisen ja teettämisen muotona, sillä voi olla yllättäviä seurauksia ihmiselle, työn tekijälle. Keikkoja saava joutuu kilpailemaan sekä työn hinnalla että osaamisellaan. Jos vain huippuosaajat pärjäävät, he joutuvat erikoistumaan ja kapeuttamaan osaamistaan – ja siinä piilee omat vaaransa. Yksin työskentely virtuaalisia alustoja käyttäen voi myös olla kohtalokasta urakehitykselle.
Jos halutaan synnyttää innovaatioita, uudistuksia, tarvitaan kuitenkin erilaisen osaamisen yhdistämistä ja useamman työn tekijän yhteistyötä. Ennustan, että yhteistyön tekemisen eri muodot ja tavat nousevat vielä uuteen arvoonsa. Luovat työyhteisötilat, joissa on sekaisin perinteisiä palkkatyöntekijöitä, yrittäjiä ja itsensä työllistäjiä on tähän eri osaajien yhteistyön kiihdyttämiseen yksi ratkaisu. Toisena ratkaisuvaihtoehtona näen vuorovaikutusta kiihdyttävän johtajan. Tällainen johtaja luo ennakkoluulottomasti uusia suhteita yli organisaatiorajojen, organisoi kohtaamisareenoita ja vuorovaikutuksen eri muotoja. Johtaja, joka sekä arvostaa että hyödyntää työntekijöiden erilaisuutta ja jaksaa luoda yhteistyön paikkoja – niitä kasvokkaisiakin – on uutta johtajuutta, jota on jo nähtävissä. Itselleni haluaisin kuvitella tällaisen esimiehen ja johtajan.
Kirjoittaja: Eveliina Saari on vanhempi tutkija Työterveyslaitoksella sekä ohjelmajohtaja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmille Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat. Lue lisää Eveliinan työstä ja tutkimuksesta täältä.