Tutkin väitöskirjassani kuinka käsitys ideaalista johtajasta ja asiantuntijasta rakentuu erilaisissa mediateksteissä ja niiden yhteydessä julkaistuissa kuvissa. Media on jatkuvasti ja yhä kasvavasti läsnä arjessamme ja sitä seurataan tarkoin monista eri kanavista. Siksi on merkityksellistä, kuinka asioita esitetään mediassa. Keskitynkin väitöskirjassani analysoimaan monipuolisia mediasta koottuja aineistoja useilla, osin kulttuurintutkimuksesta juontuvilla menetelmillä, kuten lähiluvulla ja visuaalisella analyysillä.
Lähestyn aihetta monitieteisessä tutkimuksessani sukupuolen käsitteen kautta ja työn teoreettinen viitekehys rakentuukin sukupuolen tuottamisen teorian (doing gender) ympärille, jossa sukupuoli ymmärretään dynaamisena ja sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena. Sukupuoli ei siten ole pelkästään yksilön ominaisuus, vaan se rakennetaan kulttuurisesti erilaisten käytänteiden kautta. Sukupuoli on dynaaminen: se on tekemistä ja toimintaa. Näin ymmärrettynä ilmentyy sukupuolen häilyvä luonne. Se on samanaikaisesti jatkuvasti läsnä, mutta kuitenkin hankalasti tavoitettavissa ja tutkittavissa. Tutkimukseni mielenkiinto ei kohdistu yksittäisiin naisiin tai miehiin, vaan työn näkökulma laajenee yksilöistä konteksteihin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin ja puitteisiin, joissa sukupuolta ja tietynlaista ideaalia tuotetaan ja jossa mediarepresentaatioita esitetään.
Väitöskirjani osoittaa, että johtajan ja asiantuntijan mediateksteissä ja kuvissa konstruoitu ideaali on yhä sukupuolittunut. Asiantuntijuuden sukupuolittuminen näyttäisi lisäksi tapahtuvan työelämän eri kerroksissa tutkimukseni liikkuessa niin kansainvälisten huippujohtajien kuin paikallisten, tavallisiin työtehtäviin haettavien asiantuntijoiden tasoilla. Sillä, kuinka johtajia, yrittäjiä ja asiantuntijoita esitetään mediassa, on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Yhteiskunnan johtavissa asemissa työskentelevillä henkilöillä on laaja näkyvyys ja he luovat omalla olemisellaan seuraajilleen käsityksiä mahdollisista tavoista elää, olla, ja edetä urallaan. Työpaikkailmoituksissa esitetyt ideaalit tulevat lähemmäs yksittäisiä ihmisiä ja toimivat ikään kuin portinvartijoina uusille, tuleville asiantuntijoille, jotka joko samaistuvat näihin ideaaleihin tai eivät.
Väitöskirjaani kuuluvassa osatutkimuksessa tarkastelimme muun muassa sitä, kuinka feminiinisyyttä ja sukupuolittunutta valtaa käsitellään globaalissa ja vaikutusvaltaisessa The Economist -lehdessä julkaistuissa naisjohtajien henkilökuva-artikkeleissa. Tullakseen esitetyksi The Economist -lehden sivuilla henkilökuva-artikkelin päähenkilönä naisen tulee olla tunnustettu johtajana. Kuitenkin tutkimus osoittaa, että näiden kansainvälisten huippunaisjohtajien representaatiot ovat edelleen melko perinteisiä viitaten esimerkiksi heidän perhesuhteisiinsa ja feminiinisiin ominaisuuksiinsa asettaen heidät positioon, jossa he eivät häiritse johtamisen maskuliinista diskurssia.
Tutkimme väitöskirjan osatutkimuksessa myös ideaalin asiantuntijuuden rakentumista työpaikkailmoituksissa Suomessa ja Virossa. Tutkimus näyttää sukupuolen ja muiden ulottuvuuksien, kuten iän koodaamisen ilmoituksiin vaihtelevan kulttuurisesti esimerkiksi erilaisia kuvia, ilmaisuja ja muita korostuskeinoja käyttämällä. Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyön sukupuolittaminen tapahtuu työpaikkailmoituksissa hienovaraisesti artikuloimalla ja sallimalla useiden tulkintamahdollisuuksien samanaikainen olemassaolo.
Tutkimukseni tarjoaa kulttuurisia uudelleenlukuja sukupuolesta, osoittaa metodologisesti uusia tapoja tutkia sukupuolen rakentumista taloudessa, ja korostaa mediatekstien ja kuvien merkitystä ymmärryksen rakentumisessa.
Jatta Jännäri toimii SWiPE-hankkeessa projektitutkijana. Hänen väitöskirjansa Mediated construction of an ideal gendered manager and employee tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 8.6.2018.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7287-6