Perheyritysten liiton mentorointiohjelma alkoi tänä syksynä kolmatta kertaa. Huone oli täynnä innostuneita kasvoja ja ilmassa oli odotusta. Toisilleen tuntemattomat ihmiset aloittivat yhteisen matkan tutustumalla toisiinsa kuvakorttien avulla: kuka olet ja mistä yrityksestä tulet? Myöhemmin mietittiin ryhmissä, millainen on hyvä mentori ja mentoroitava.
Mentorointiohjelmassamme kokeneempi perheyrityksen omistaja sparraa melkein vuoden ajan nuorempaa perheyrityksen vesaa. Tuntuu, että tänään nuoret janoavat kokeneempien ja vanhempien sparrausta enemmän kuin koskaan.
Nuorilla on yhä enemmän vaihtoehtoisia urapolkuja ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään työelämässä ja perheyrityksen omistajina. Mentoroitavien päällimmäisenä kysymyksenä tuntui olevan, miten löydän oman roolini tai tieni työelämässä. Työelämässä jo pidempään olleet janoavat kokemuksen ääntä yrityksen kehittämiseen ja kasvuun sekä hallitus- ja johtoryhmätyöhön.
Itsensä tunteminen, omien vahvuuksien ja pelkojen tunnistaminen sekä usko omaan osaamiseen auttavat suunnistamaan mahdollisuuksien maailmassa. Omien unelmien sanoittaminen toiselle on ensi askel niiden toteutumiseen. Nuori kaipaa joskus myös rohkaisua ja pientä ”tönäisyä”, ennen kuin hän uskaltaa ottaa toisen askeleen. Kolmanteen askeleeseen tarvitaan käytännön neuvoja ja vinkkejä.
Tällä tiellä mentorilla on tärkeä rooli. Rohkaisun lisäksi mentori neuvoo, haastaa, kyselee ja jakaa hiljaista tietoa sekä avaa oman verkostonsa mentoroitavalle. Mentorin kokemusten, esimerkkien ja tarinoiden kautta nuori saa uusia ajatuksia ja näkökulmia. Jo ymmärtävä kuunteleminen voi riittää vastaukseksi mentoroitavan mielessä pyörivään kysymykseen.
Mentorointiohjelmassamme painotamme selkeitä, yhteisiä pelisääntöjä. Nämä pelisäännöt ovat: luottamuksellisuus, vapaaehtoisuus, sitoutuneisuus ja tavoitteellisuus. Luottamuksellisessa mentorointisuhteessa voidaan avoimesti jakaa kipeitäkin asioita. Ilman vapaaehtoisuutta mentori ja mentoroitava eivät ole motivoituneita ja sitoutuneita suhteeseen. Tavoitteellisuus taas tuo suhteeseen jäntevyyttä sekä raamittaa oppimista ja kehittymistä.
Kokemustemme mukaan mentoroinnin onnistumista parantaa, jos mentori ja mentoroitava yltävät dialogiseen keskusteluun. Lähtökohtana ei ole etsiä yhtä oikeaa ratkaisua, vaan on olemassa monia ratkaisuvaihtoehtoja. Tavoitteena on ymmärtää toisen näkökulma, eikä tuputtaa vain omaansa. Prosessi onnistuu, jos sekä mentorin että mentoroitavan asenne on utelias, avoin ja tutkiva. Tällöin syntyy uusia näkemyksiä ja avautuu uusia polkuja.
Mentorointi on vastavuoroista, vaikka nuoremman tavoitteet ovatkin ensisijaisia. Molemmat voittavat. Myös mentori oppii paljon keskustellessaan nuoren yrittäjä-omistajan kanssa. Hän pääsee sisälle nuorten maailmaan ja ajattelutapaan. Eräs mentorimme totesi: ”On hienoa nähdä, että vanhanakin oppii vielä jotain uutta.”
Mentoroinnissa niin kuin kaikessa oppimisessa pätee Platonin ajatus: ”Anna, niin saat!”.
Krista Elo-Pärssinen on asiantuntija Perheyritysten liitossa