Die Plattformökonomie ändert alles – Alustatalous muuttaa kaiken. Näin kohtalokkaasti todettiin yhdessä Saksan laajasti luetuimmista verkkolehdistä helmikuussa 2017. Tästä lauseesta lähti liikkeelle ajatus tarkastella Saksan verkkolehtien alustataloudesta ja työtä välittävistä crowdwork-alustoista rakentamaa kuvaa pro gradu -tutkielmassani. Jäin miettimään lauseen antamaa mielikuvaa: alustatalous muuttaa kaiken. Lyhyt lause pitää sisällään vahvan viestin.
Perehdyin tutkielmassani neljän suuren saksankielisen verkkolehden artikkeleihin vuodelta 2017 ja alkuvuodelta 2018. Halusin selvittää, millaista kuvaa alustataloudesta ja crowdwork-alustoista lehdissä luodaan ja keiden ääni aiheista puhuttaessa kuuluu. Identifioin viisi eri temaattista diskurssia, joiden avulla alustataloutta kuvataan disruptiivisena toimijana, jolle markkinoiden valta on tiedonkeruun myötä keskittynyt. Ilmiötä käsitellään lehdissä antiteesin avulla, vastakkainasettelulla, jossa samanaikaisesti tuodaan esille, että alustat ovat uhka työ- ja talouselämälle, mutta ne myös mahdollistavat uusia tapoja tehdä työtä ja luoda yrityksiä. Crowdwork-työstä keskusteltaessa keskiössä ovat vastuu työntekijästä ja työntekijän asemasta.
Tutkimukseni tulosten mukaan vielä viime vuonna 2017 ja tämän vuoden alussakin Saksassa alustataloudesta käytävän keskustelun värittyneisyyttä voisi kuvata sanalla epätietoisuus. Sähköiset lehtiartikkelit, joita tutkin, olivat sisällöltään polarisoituneita, kun tarkastellaan alustatalouden positiivista ja negatiivista kuvaa. Yhdistävä tekijä kuitenkin on se, että kirjoitusten mukaan kukaan ei tunnu tietävän, minkälaisia vaikutuksia ilmiöillä todellisuudessa talous- ja työelämään on. Miten tällainen epätietoisuuden julkituominen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen? Luoko se nimenomaan sitä kuvaa, että alustatalous ja työtä välittävät alustat ovat hallitsemattomia ja itsenäisiä tekijöitä, jotka pystyvät omnipotenttiudessaan muuttamaan kaiken?
Aineistossani alustat kuvataan subjekteina, jotka mullistavat, kaappaavat, kumoavat ja tunkeutuvat ympäristöönsä ja kaatavat kaiken tieltään. Alustatalouden keskiössä ovat algoritmit ja massiivinen tiedonkeruu, joiden avulla ihmisiä johdetaan ja ohjaillaan. Työtä välittävien alustojen kautta työskentelevien ihmisten esimies on algoritmi, ei toinen ihminen. Crowdwork-työtä tekevien työsuhdetta kuvataan sanoin ”abhängige Selbstständigkeit”, riippuvainen riippumattomuus. Toisaalta crowdwork-työntekijöitä pidetään digitaalisina boheemina, joka haluaa elää vailla tavallisen työsuhteen ehtoja, täysin vapaasti omien elämäntilanteiden ja arvojen mukaisesti. Myös kuvaavat sanat kuten prekari ja prekarisaatio vilahtelevat aineistossa.
Asiaa pohtiessani päädyin siihen tulkintaan, että tämänkaltainen kielenkäyttö on omiaan luomaan sitä mielikuvaa, että alustat elävät ikään kuin omaa elämäänsä vailla ihmisen väliintuloa ja vaikutusmahdollisuuksia. Väistämätön tosiasia on tietenkin se, että tämän päivän maailma on jo huomenna erilainen, ja digitalisaation myötä talouselämä, työelämä ja yhteiskunta muuttuvat yhä nopeammassa tahdissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että muutoksen keskiössä on yhä ihminen, joka yhä määrittää sen, millaisessa maailmassa haluamme tänään ja tulevaisuudessa elää. Toteamisen sijaan kysynkin: Muuttaako alustatalous kaiken?
Lähde:
Rautajoki, M. (2018): „Die Plattformökonomie ändert alles“. Diskursanalyse über die Plattformökonomie in vier deutschen Online-Zeitungen 2017-2018.
Pro gradu –tutkielma on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101538233
Tutkielma on saksankielinen, mutta työn liitteenä on suomenkielinen tiivistelmä.
Marja Rautajoki toimii projektitutkijana SWiPE-hankkeessa.